Yhteismetsän historia
Pohjois-Suomen yhteismetsien historia alkaa 1700-luvulta. Tällöin Ruotsin kuningas Kustaa III antoi suomalaisille niin sanotuilla knihtisopimuksilla verovapaita maita, jotta rajamaat pysyisivät asuttuina ja jotta niillä olisi puolustajia. Metsänomistus sai alkunsa kuninkaan ja pitäjäläisten välisellä sotilassopimuksella. Vastikkeeksi kuningas lupasi pitäjän maat ikuisiksi ajoiksi vapaaksi verosta ja isojaosta.
1800-luvulla, Venäjän vallan aikana, Suomen senaatti yksipuolisesti kumosi Ruotsin vallan aikana tehdyt sopimukset. Koillismaalaiset niskuroivat päätöstä vastaan ja senaatti antoi metsät paikallisten talollisten yhteiseksi omaisuudeksi 1890-luvulla.
Kuvat: Sallan yhteismetsän ja Veikko Vuontisjärven arkistoista.
Isojako
Isojako saatiin tehtyä Koillismaan selkosilla 1920- ja 1930-luvulla, tosin Kuusamossa vasta sodan jälkeen 1950-luvulla. Isossajaossa valtion ja yhteismetsän maat erotettiin yksityisten omistajien maista. Yhteismetsien hallintoa ja hoitoa varten laadittiin yhteismetsälaki, jota on vuosikymmenien saatossa muutamaan kertaan uusittu.
Sallan yhteismetsä on perustettu vuosien 1933–1936 isojakotoimituksen yhteydessä. Yhteismetsään kuului alueita Sallan pitäjästä ja Kuusamon pitäjän Liikasenvaaran jakokunnasta. Ensimmäinen metsätaloussuunnitelma valmistui vuonna 1936 ja sen mukaan osakkaina oli 535 tilaa.
Yhteismetsän kokonaispinta-ala oli yli 55 000 hehtaaria mutta toisen maailmansodan jälkeen uuden valtakunnan rajan taakse jäi yli 10 000 hehtaariayhteismetsän maita.
Sodan jälkeen yhteismetsältä otettiin asutukseen laajoja alueita, esimerkiksi Kurinjoen palsta kokonaan. Alueluovutusten jälkeen yhteismetsän pinta-ala oli vain 25 000 hehtaaria.
Vuonna 1962 suoritettiin tilusvaihto yhteismetsän ja valtion välillä. Yhteismetsä luovutti valtiolle 398 ha Korvasvaaran palstasta ja sai Ylirovannupasta maata 708 hehtaaria. Sodassa ja asutukseen menetettyjen alueiden osalta saatiin ratkaisu Maanjako-oikeudessa vuonna1966.
Oikeuden päätöksellä Suomen valtio luovutti yhteismetsälle maa-alueita Naruskalta ja maksoi metsätilikorvauksia 2,5 miljoonaa markkaa. Vastikemaiden jälkeen yhteismetsän pinta-ala oli 49 987 hehtaaria. Aktiivisen lisämaiden ostojen ja osuuksiin vaihtojen ansiosta Sallan yhteismetsän pinta-ala on tänä päivänä yli 70 000 hehtaaria. Sallan yhteismetsä on Suomen toiseksi suurin yhteismetsä.
Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajat
Hoitokunnan puheenjohtajina ovat toimineet Matti Alapeteri, Oskari Isola, Arvi Leskelä, Väinö Ailasmäki, Pauli Aho, Heikki Vaarala, Eero Törmänen ja vuodesta 2014 alkaen Timo Jumisko.